Historia

Teollinen muotoilu synnytti ikonisen korttelin

1870

Pienestä punatiilisestä keramiikkatehtaasta 1870-luvulla alkoi Arabia135-korttelin nousu keskeiseksi osaksi suomalaisen muotoilun ja teollistumisen historiaa. Silloin nousivat ensimmäiset Arabian keramiikkatehtaan rakennukset joutomaalle merenlahden rannalle. Nykyiset vanhimmat ja suojellut punatiiliset rakennukset ovat peräisin juuri tältä ajalta.

1940

Arabian tehdaskortteli kehittyi ja kasvoi määrätietoisesti 1900-luvun alkupuolella. Arabian visionäärinen johtaja Carl-Gustaf Herlitz näki teollisen muotoilun mahdollisuudet ja kasvatti Arabian tehtaasta 1940-luvun loppuun mennessä maailman suurimman keramiikkatehtaan, jonka tuotantoa myytiin ja laivattiin aina Argentiinaan asti.

1950

Sotien jälkeen muotoilija Kaj Franckin ja Arabian muotoiluosaston voimin syntyi suomalaisen pelkistetyn keramiikkatuotannon voittokulku maailmalla. Keramiikkatehtaan jatkuva kehittäminen ja tuotannon modernisointi muutti myös korttelia. Vanhoja epäkäytännölliseksi jääneitä rakennuksia purettiin ja uusia teollisuustuotantoon sopivia rakennettiin tilalle.

1980

Keramiikkatehtaan tuotanto keskitettiin 1970-luvun lopulla uuteen tehdasrakennukseen, minkä seurauksena tyhjilleen jääneisiin tiloihin etsittiin uusia käyttäjiä. Taideteollinen korkeakoulu muutti Arabian vanhaan tehtaaseen 1984, mikä aloitti korttelissa monipuolisten toimintojen aikakauden. Tehdas ja sen työntekijät saivat rinnalleen oppilaitoksia, opiskelijoita ja palveluja.

2000

2000-luvulla uuden Arabiagallerian valmistuminen toi kortteliin lisää liiketiloja muun muassa design-alan yrityksille, toimistotiloja ja julkisia palveluja. Alkoi perinteisen tehdaskorttelin tie kohti kasvavan asuinalueen elävää keskusta ja palveluja.

2010

Arabia135-korttelin matka 1870-luvulta tähän päivään on ollut osa suomalaisen designin historiaa. Matkalla on rakennettu ja purettu, korjattu ja uudistettu rakennuksia käyttäjille sopiviksi. 2010-luvulla korttelin tarina saa taas uusia käänteitä, kun korttelin uudistaminen jatkuu: lue täältä millaiselta Arabia135-korttelin tulevaisuus näyttää tänään.

 

Kuvat: Design Museon arkisto ja Arabian Katufestivaalit / Paavo Pykäläinen
Lähde: Arabia – Hämeentie135: Rakennushistoriallinen selvitys 2015